Uuteen työelämään

Vintage  Joensuussa pyörähti  liikkeelle pakkasen paukkuessa. Vieraana meillä oli Mikko Toiviainen Tamora Oy:stä. Johdatuksen päivän aiheeseen saimme Tamoran Kehitysmestari Reetta Lauretsalon blogi-kirjoituksesta Paluu hulluuden highwaylle.

Hulluuttahan tämä uusi työ on!  Ropisemalla piipausta, täggäystä, tökkäystä, tweettausta. Miten tästä voi selvitä?  Uusi työ ei ole enää neljän seinän sisällä tai aikaan ja paikkaan sidottua. Uudet tapaamisen keinot teknologian välityksellä ja  virtuaalisesti  on luontevaa ja vahvasti tätä päivää. Liikkuva kuva ja  videoblogit valtaavat yhä enemmän kirjoitettua tekstiä. Video cv  on jo sääntö kuin poikkeus työnhaussa. Video cv julkaistuna kaikissa käyttämissäsi kanavissa tavoittaa ja näkyy. Jos haluat toimia luovan alan pöhinässä, työllistyä ja toimia, joudut olemaan tavoitettavissa koko aina.  Täytyy oppia myös  priorisoimaan,  oppia löytämään oma tapasi toimia, että hallitsee tämän hulluuden highwayn työelämän.

Näkyväksi tekeminen on ollut kantava teema koko koulutuksen ajan. Työmme huipentuu loistavaan päätökseen ja juhlaan, mutta sitä ennen on vielä paljon tekemistä- teemme omaa julkaisua Vintage Joensuun muutosmuotoilijoista. Kävimme siis ahkeroimaan julkaisun kimppuun. Tilan täytti työn tekemisen tohina. Uusia tekstejä alkoi syntymään ja vanhempia kiivaasti päivitettiin. Nyt hyviä kuvia valkattiin kirjoituksiin ja henkilökorttien alle.

Näkyväksi tekemisessä julkaisun loppuun saattaminen on yksi tärkeä etappi. Kaikki tekemämme kasattuna  yksien kansien väliin on meidän yhteinen, suuri ponnistus. Julkaisusta oli tulossa yhtä hyvä kuin me olemme. Julkaisu on osa meitä ja se on meidän yhteinen käyntikorttimme, joka tekee näkyväksi tätä muutosmuotoilijoiden työtä.  Vintage Joensuu on ollut meille yhteisöllisesti antava ja kokoava kokemus. Yhdessä verkottuen jatkamme työtämme  rohkeasti muutosmuotoilun vuorovaikutuksen kentillä.

Kortti kortilta trellomme alkoi näyttää jo valmiimmalta! Huomiseksi jäi vain muutaman pikkudetaljin viilaus ja vieraskynäkirjoitusten haaliminen  ennen kuin taittaja pääsee työhönsä. Vielä kun päivän päätteeksi valokuvaajamme Mikko sai otettua meistä  uuden, päivitetyn ryhmäkuvankin, voidaan jo olla tyytyväisiä päivän aikaansaannoksiin.

 

Vintage Joensuu vol.2 sparraaja muutosmuotoilija #60 Kati

 

 

Ajattelen – siis olen, muutosmuotoilen – siis teen

Onko hyvin suunniteltu jo puoliksi tehty? Vai onko se sittenkin niin, että se on puoliksi suunniteltu. Muutosmuotoilijat tekevät. Juuri nyt me teemme osaamistamme näkyväksi. Olemme opiskelleet reippaat puoli vuotta, tehneet muutosmuotoilijan työtä, kuvanneet, kirjoittaneet ja havainnoineet. Tämän kaiken olemme tehneet asiakaslähtöisestä näkökulmasta.

Projektimme ovat vielä täydessä vauhdissa, mutta nyt me katsomme jo kohti tulevaa. Mitä me haluamme kertoa tästä yhteisestä opiskeluajasta? Näistä työrupeamista ja niistä uusista ratkaisuista, joita meidän työpanoksemme ovat tuottaneet.

Me kokoamme yhteisen julkaisun ja kerromme sen myötä muutosmuotoilun huomisesta. Tarinamme on nyt, tänään ja ennen kaikkea huomenna. Muutosmuotoilun paikka yhteiskunnassa on olla se, joka näkee ratkaisut ja muutokset. Tarinamme siis täydentyy ja jatkuu.

Vintage Joensuu vol. 2 sparraaja, muutosmuotoilija #61 Patrik

Kokeilemalla oppii

Järjestimme Vintage Joensuulla toisen pop-up puodin joulun alle, jolloin ihmiset olivat liikkeellä ja saimme näkyvyyttä. Pääsimme taas esittelemään ihmisille osaamistamme eri luovien alojen saroilla -kuvataiteesta, käsitöistä, leipomisesta, valokuvaamisesta sekä laulusta. Samalla tietysti asetimme tuotteitamme myyntiin.

Pop-up puodin pitäminen ja siihen liittyneet valmistelut olivat opettavainen prosessi. Sijainti on hyvin tärkeä ja valitettavasti omamme oli hiukan syrjässä. Onneksi kuitenkin oli ihmisiä jotka löysivät meidät, mutta siitä päästäänkin ajoittamiseen. Puotimme oli avoinna sen verran lähellä joulua, että ainakin joulukortit oli jo lähetetty ja varmasti useat lahjatkin jo ostettu. Tämä vähensi tuotteiden myyntiä.

Puoti olisi voinut olla asiakaspalautteen mukaan auki pidempääkin, tosin pidettynä kahtena päivänä se oli jo meille oiva harjoitus. Pääsimme tekemään flyerit ja tiedotteet medialle sekä promoamaan pop-upia Iso Myyssä. Saimme kokemusta asiakaskohtaamisesta myyntitilanteessa ja ennen kaikkea, osaamme nyt hahmottaa useita asioita joihin kannattaa kiinnittää huomiota hyvissä ajoin, jotta vastaavanlaiset tapahtumat onnistuvat paremmin ja, että ne tavoittaisivat useampia kävijöitä.

Tästäkin projektistä huomasi, että käytännön kautta ja kokeilemalla saa parasta oppia.

Joni Tanskanen, muutosmuotoilija

 

Piipahdus Pietarin siltojen alle

 

Teksti ja kuvat: Mari Jannela

Suurkaupunkiin voi tutustua vesireittejä pitkin meloen.

Hevoskastanja ja syreenit tuoksuvat. Joukko intohimoisia melojia valuu pietarilaisen hotellin kerroksista etupihalle. Puolet väestä on nukkunut vain muutaman tunnin tultuaan Suomesta kärryn kanssa, jossa on kuusi kajakkia. Toinen puolikas tuli aikaisemmin auton katolla matkustavien parin kajakin kera. Joukkio on kokoontunut tutustuakseen Pietariin kanavien kautta. Matkan on järjestänyt ja oppaanakin toimiva joensuulainen Juri Sevrjukov, joka on syntynyt Pietarin seudulla.

Hotellin valinta on huikea. Kajakit kannetaan hotellin pihalta kadun yli ja lasketaan kanavaan. Pudotus on lähes kaksi metriä. Laskeutumista varten ovat pikkuruiset metallitikkaat. Askelmat ovat juuri päkiän levyiset. Juri pitelee kajakkia varmoin ottein, jottei kajakki kellahda siihen tikkailta laskeutuessa.

Juri  Sevrjukov ja Pekka Turunen valmistelemassa laskeutumista kanavaan

– Pietari on rakennettu joki- ja kanaverkoston varrelle. Siltoja on satoja, joita koristavat muun muassa hevos-, aarnikotka- ja leijonaveistokset. Kanavan rannoilla on vesipysäkkejä, joissa portaat laskeutuvat alas veden tasoon. Jokainen pysäkki on omanlaisensa, Juri Sevrjukov kertoo.

Matkaan lähdetään aamulla kuudelta. Kanavissa on siihen aikaan rauhallista ja samalla voi seurata, kuinka miljoonakaupunki herää.

Pietarin sillat on koristeltu korein veistoksin

– Kanavissa näkyy melojia todella harvoin, siksi tarjoamme pietarilaisille melkoisen aamuyllätyksen. Töihin matkaavat hieraisevat silmiään ja pysähtyvät ottamaan kuvia kännyköillä. Kädet heilahtavat tervehdykseksi. Siinä tuntee olevansa nähtävyys, toteaa samaisella matkalla jo kolmatta kertaa oleva enolainen Saara Immonen. – Tämä on kulttuurimelontaa. Historia on aina ympärillä.

Kanavissa näkyy harvoin melojia

Reissut ovat aina olleet mukavia ja joka kerta löydän jotain uutta. On eri värisiä siltoja ja tsaarin vanhoja asuntoja. Takorautakaiteet ovat kuin pitsiä. Verikirkko ja Iisakin kirkko ovat myös kanavien varrella.

Verikirkon vierestä voi meloa

Saara Immonen meloo kohti Iisakin kirkkoa

Matkamme pysähtyy Neva -joen suulle. Iso vene pysähtyy eteemme ja estää etenemisen. Pietarissa riittää yllätyksiä.

– Siinäkin on oma viehätyksensä, kun suunnitelmat eivät pidä aina paikkaansa ja ohjelmaa muutetaan tilanteen mukaan. Tälläkin retkellä Nevan tultua suljetuksi muutaman tunnin ajaksi Putinin vierailun takia, vaihdamme vain reittiä. Yllätyksellisyys kiehtoo, Saara Immonen kertoo.

Nevalla matkamme pysähtyy Putinin vierailun takia

Melojat aikaisin aamulla kanavassa

Meloen Pietari näyttää erilaiselta

Rantasalmelainen Pekka Pouhula on melonnan konkari niin Venäjällä kuin Suomessa. – Minua vetää tänne aina uudelleen retkeilyn ja korkeakulttuurin kontrasti. Voin meloa päivän ja mennä illalla ja yhteen maailman hienoimmista baleteista. Eikä tarvitse olla puku päällä. Teepä se sama Pielisellä. Pietari on myös vanha inkeriläisten asuinpaikka, Pekka Pouhula toteaa.

Siltojen alla on rauhallista. Siltojen holvit on rakennettu niin, että liikenteen ääni vaimenee. -Näillä reissuilla on hienoa se, että voin mennä vapaasti. On aikaa itselle ja voi tutkia niitä kohteita, joista olen kiinnostunut kaikessa rauhassa. Toki, sellaiset venäjän lasit on hyvä pitää mielessä, Pekka Pouhula toteaa. Venäjän laseilla Pekka Pouhula tarkoittaa tällä kertaa kesän ensimmäisen helleviikonlopun jälkiä. Myöhäiset juhlijat saattavat olla vesipysäkeillä vielä aamulla, kanavissa voi olla roskia, muovia ja vesi voi olla likaista.

Pekka Pouhula Pietari-Paavalin linnoituksen hietikolla

– Kajakkimelojat kuuluvat samaan heimoon. Retkille osallistujat ovat rentoja, retkeilystä ja luonnosta pitäviä ja luonnosta huolehtivia. Arvostan ihmisiä ja haluan viedä heitä luontoon ja erikoisiin paikkoihin. On ilo huolehtia ihmisistä ja nähdä heidän kasvoltaan uuden kokemuksen riemu, Juri Sevrjukov toteaa.

Joukkoa katsoessa ja kuunnellessa juolahtavat mieleen sanat: huoleton, rento, sopeutuva, ikinuori, seikkailunhaluinen ja omatoiminen.

– Kerrassaan erikoinen reissu. Tapasin mukavia, samoja arvoja omaavia ihmisiä, oli maukasta ruokaa ja elämäni ensimmäinen kerta baletissa oli myös hieno kokemus. Kanavissa oli vähemmän vettä kuin odotin ja roskaa jonkin verran, kokemustaan summaa lieksalainen Pekka Turunen.

Pekka Turunen Talvikanavaan menossa

45 sillan holvikaarta altapäin ja 36 melottua kilometriä kanavissa ja Neva-joella. Pietarin kanavat ovat lähellä ja erikoinen kokemus kokeneemmallekin retkeilijälle – varsinkin, jos ne yhdistää yhteen maailman parhaista baleteista.

Melontamatkoja Pietariin järjestää JuriS Travel tmi.Melontamatkat sopivat jo jonkin verran melontakokemusta omaaville. Matkan hinta määräytyy palvelujen mukaan.

Muutosmuotoilua Paalasmaalla

Keskellä Pielistä kohoaa Suomen korkein saari, Paalasmaa, joka on 225,2 metriä merenpinnasta. Paalasmaan nimi juontaa sanasta ”palasmaa”, johon kirkkomatkoillaan Lieksaan soutaneet juukalaiset poikkesivat syömään välipalaa eli ”palasta”. Saarella on 50-luvulla ollut noin 450 asukasta, mutta nykyisin vakituista asukasta noin sadan henkilön verran. Kesäisin väkiluku moninkertaistuu mökkiläisten saapuessa kesäloman viettoon.

Aikaisemmin Paalasmaan kylätoimikunta on ollut hyvinkin aktiivinen ja on järjestänyt tapahtumia näytelmistä äitienpäiväkahvituksiin. Asukkaiden vähentyessä kylätoimikunnan toimintakin hiipui. Vuonna 1993 kylätoimikunta rekisteröitiin yhdistykseksi ja 1996 kyläyhdistys osti käyttöönsä entisen kyläkoulun.

Nyt kyläyhdistyksen toimintaa elvytetään entiseen loistoonsa. Tässä Vintage Joensuun muutosmuotoilijat ovat apuna. Osallistuimme Vuokossa ”Kyläkierros meidän nurkilla” -kyläiltaan, jonka järjestivät Juuan kunta, Vaara-Karjalan Leader ry ja Maaseudun sivistysliitto. Kyläillassa kunnanjohtaja toi Juuan kunnan terveiset, puhuttiin erilaisista teemahankkeista sekä kylien ympäristö- ja turvallisuusasioista. Saimme aimoannoksen tietoa erilaisista rahoitusvaihtoehdoista ja pääsimme sisälle yhdistysasioihin Juuassa.

Osallistuimme myös Paalasmaan kyläyhdistyksen kokoukseen kuulemaan toiveita muutosmuotoilutyöhön. Toiveiksi nousi mm. kylätalon sisäremontin yhteyteen liittyvä sisustussuunnittelu ja Paalasmaan herättäminen ”ruususen unestaan” sosiaalisen median avulla, mutta suurimmaksi toiveeksi nousi jonkinlainen yhteistoiminta kyläläisten kesken. Onhan kyläyhdistyksen tavoitteenakin saarelaisten ja mökkiläisten hyvinvointi, aktivointi ja informointi. Niinpä päätimme järjestää kyläläisille kyselyn, jossa kartoitamme heidän toiveitaan mm. asumisen hyvinvoinnin ja harrastustoiminnan tiimoilta. Vastauksista kyläyhdistys voi poimia ideoita kylän yhteistoiminnalle. Kyselyn ajankohdaksi valikoitui Lucian päivänä pidetty kyläläisten yhteinen puurojuhla, jossa olimme myös mukana järjestämässä; niin digitaalisesti, sosiaalisesti kuin fyysisestikin vuorovaikuttaen.

Kyselylomake keräsi puurojuhlan viettäjiltä 28 % vastauksia. Kysyimme ruksi ruutuun-systeemillä ja avoimilla kysymyksillä mm. mikä lisäisi kylällä asumisen hyvinvointia, terveys-, kulttuuri-, liiketoimintapalveluista ja ympäristöasioista. Eniten vastauksia tuli ympäristön ja liiketoiminnan aiheryhmiin, myös hyvinvoinnin ja kulttuurin aihepiirin vastaukset kulkivat käsi kädessä. Lähetimme tulokset Paalasmaan kyläyhdistyksen käyttöön ja Juuka-seuran projektikoordanaattorille.

Muutosmuotoilutyö Paalasmaan kyläyhdistykselle jatkuu mm. kotisivujen (tässä linkki) ja twitterin (ja tässä myös linkki) suunnittelulla, luonnostelemme kylätalolle sisustusta ja kehitämme ideoita kauniin Paalasmaan markkinointiin.

Muutosmuotoilijat Merja, Mikko ja Ulla, Vintage Joensuu vol.2

Kiteyttämistä.

Jasmiina Sarikoski saapui Joensuu Vintagelle maanantaina hyvän suuntavaistonsa avulla. Juteltavaa ja ajatuksien vaihtoa oli paljon, oli kiva saada kollega Helsingistä käymään ja kertomaan omaa tarinaansa, sekä matkaansa muutosmuotoilijaksi. Maanantain ja tiistain isoimmaksi teemaksi nousi muutosmuotoilu maailmalla. Muutosmuotoilun kiteyttäminen niin, että sitä pystyisi käyttämään työvälineenä bisneksessä ja sitä pystyisi konkreettisesti myymään.

Lisäksi puhuttiin esittelyvideoiden tekemisestä. Vintagelaiset alkavat sellaisia työstää, joko itselleen tai julkisesti esitettäväksi tai ehkä jopa suoraan johonkin työpaikkahakemukseen kohdennettuna. Vaikka oma esiintyminen videolla voi tuntua etäiseltä, lähdemme rohkeasti sitä tekemään. Millainen video olisi hyvä, mitä sen pitäisi sisältää, miten pitkä videon tulisi olla? Tänään se selviää.

Entä se muutosmuotoilu? Mitä se on? Se on yhdessä tekemistä asiakkaan kanssa. Muutetaan olemassa olevaa käytäntöä parempaa suuntaan, ongelmanratkaisua yhdessä asiakkaan kanssa. Muutosmuotoilulla ja palvelumuotoilulla on niin yhtymäkohtia kuin myös eroavaisuuksia, muutosmuotoilun alue on suurempi mutta molemmat tähtäävät parempiin ratkaisuihin, toimintamalleihin. Muutosmuotoilu on havainnoimista, käytäntöjen kyseenalaistamista ja kyselemistä, perehtymistä. Se on uusien mahdollisuuksien etsimistä, idean kiteyttämistä. Kiteyttämisen kautta toteuttamiseen ja sen seurauksena on loistotuote, loistopalvelu. Muutosmuotoilun mahdollisia kohderyhmiä ja tehtävää työtä pohdittiin kolmen hengen ryhmissä.

Jasmiina oli innostavaa seuraa, uskon että moni sai kipinän siitä mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä ja olla. Nyt on taas Vintagelaisten verkosto kasvanut ja sen myötä avautunut uusia ajatuksia.

Ryhmähali!

Muutosmuotoilija, sparraaja Sari Pitko

Healing Drum & Popup

Rumpujen hypnoottinen kumina täytti Iso Myyn promenadin marraskuisena torstaina 2016 ja ihmiset olivat kummissaan. Uteliaimmat löysivät itsensä istumasta tuolilla kokemassa Navajo-rummutusta. Tasaisen rytmin tauottua ihmisten kasvot kertoivat kuinka haltioissaan he olivat. Useat kiittelivät vuolaasti kokemusta jonkun todetessa, että näin voisi viettää päivää jälleen huomenna. Huolimatta rummutussession lyhyydestä julkisessa tilassa monet kertoivat päässeensä levolliseen ja rentoutuneeseen olotilaan.

”Se onkin rummutuksen tarkoitus!”, kertoili Lieksan shamaani Ari Kuivalainen. Hän harjoittaa Navajo- rumputerapiaa, sekä järjestää rummuntekokursseja. Rentoutuneet ihmiset jäivät keskustelemaan rumpumestarin kera pitkiksi toveiksi. Rupattelun aikana Ari pääsi kertomaan heille oman toimintansa olemuksesta.

Vintage Joensuu Vol2 järjesti Kuivalaiselle tämän esittelytapahtuman, jossa ihmisille avautui mahdollisuus tutustua vanhaan uuteen. Vintagelaisissa, uuden työn etsijöissä, se synnytti ajatuksia ja keskustelua vanhojen tietojen ja taitojen uuden tulemisen mahdollisuuksista somettuvassa maailmassa.

Vintagelaisten päivä ei ollut pelkkää tulevaisuuden pohdintaa. Osa meistä avusti Aria rummutustapahtumassa ja kädentaiturit olivat tuoneet esille ja myyntiin upeita tuotteitaan popupissa. Emme tarjonneet vieraillemme taikurin tuomia jätskejä vaan pipareita ja glögiä. Taikurin taituruutta ei niistäkään puuttunut. Ullan gluteenittomat piparit näet sulivat maistelijoiden suihin. Mainospipareiden vaikutus oli pureva ja leivonnaiskauppa kävi hyvin.

Katin käsityöt herättivät ihastusta. Kissamaisen suloiset käyttöesineet löysivät ottajansa. Merjalla oli esillä parkittuja kalannahkoja. Uteliaat saivat tietoa nahkojen loistavista ominaisuuksista. Harva tiesi, kuinka kestävä ja monipuolinen materiaali on kyseessä. Nyt tietävät, kestävän ja näyttävän käsilaukun voi tehdä muustakin kuin krokotiilin nahasta! Juha maalasi pitkän päivän Vintagen tilaan muraalia. Värivelhomme työskentelyä katseli kuin elokuvaa. Taisi tuosta periscopelähetys maailmalle livahtaakin. Pieni, ilmainen dokumentti koko maailman katsottavaksi. Lyhyt päivä kului pitkälle pitkään iltaan vauhdikkaasti.

Popuppimme synnyttäminen ja toteuttaminen oli meille yhtä juhlaa. Juhlat loppuvat aina aikanaan, mutta onnistunut tapahtuma kirvoittaa mielen tahtomaan juhlapäivän viettämistä jälleen…

Teksti: Joni Tanskanen ja Risto Hautanen
Kuvat: MikkoEevert

Tosi helppo – vähän haastava – Rohkea veto

Huomenta ja uutta viikkoa Vintage Joensuu!

On sunnuntai-ilta ja Joensuunjuna lähtee 12h kuluttua – eväät on tehty ja odotan innolla, sekä kivalla jännityksellä, teidän tapaamista!

Ajattelin että harjoittelen teidän kanssa Tamoran suosimaa ubiikkia kanssakäymistä ja digitalista vuorovaikusta tälläisellä kaavalla:

• Tänään sunnuntai-iltana – eli  ihan just kohta… –  twittaan että @vintagejoensuu huomenna, maantaina nähdään ja sillä aikaa katsokaapa blogi siellä kun on teille viesti

• Täällä blogissa, tässä alla, on tehtävä, joka tulee oikeastaan Rastantilta, sillä Antti kirjoitti minulle:

… olin Joensuussa puolitoista päivää, ja keskustelujen jälkeen mietin mistä heille olisi aitoa hyötyä: näkyvyys – ja erityisesti sosiaalisen median näkyvyys. Katsottiin muutama video-cv ja ehdotin että tekisivät sellaisen yhdessä, toistensa avulla. Niin siitä tulisi parempi kuin yksin.  Ja erityisesti tässä yhteisössä.

Painotin ettei sen todellakaan tarvitse olla elokuva-tason viimeistelyä, vaan mahdollisimman toteutettavissa olevaa. Jotkut kuvaa näitä videoita kaupungilla kävellessään.

He tuntuivat tykkäävän ideasta mutta sanoivat että tarvitsevat aikaa miettiä minkälaisen videon haluaisivat. Annoin heille kotiläksyksi miettiä sen ja kokoontua yhdessä kuvaamaan toisilleen videot. Ollaan yrittäjämäisiä työnhakijoita.

Ja nyt siis se tehtävä:  kolme tasoa, eli valitse itsellesi sopivin

Kolmen ryhmissä:  jokainen kertoo ryhmässä oman ideansa ja kaksi muuta auttavat ideoimaan ja jalostamaan ytimekkään max 1min puheen videointia varten.

Helppo:

Kerro videossasi yksi kiva juttu menneisyydestä (jotain jota tehdessäsi koit saaneesi siitä jotain) ja yksi asia mitä haluat tehdä tulevaisuudessa. Mieluiten työntekoon liittyvä.

Vähän haastava:

Lyhyt henkilöesittely CV:n liitte-linkiksi mihin tahansa työhakemukseen jossa kerrot omat vahvuutesi ja jonkun toisen antamat kehut (erottautuu edukseen aivan varmasti!).

Rohkea veto:

Kohdennettu videotyöhakemus unelmatyöpaikkaan jossain tietyssä, valitussa firmassa.

 

Ja kaikki rennolla ja iloisella otteella tietysti.

Nähdään pian ja jatketaan juttuja fyysisesti Vintagella Joensuussa!

 

T. Jasmiina

Twitter: @helloHKI

Perhoset myös digiviidakkoon

Kasvitieteellinen puutarha ja trooppinen perhospuutarha Botania on vehreä paratiisi, joka tarjoaa ainutlaatuista nähtävää Joensuussa. Botaniassa löytyy usean eri ilmastovyöhykkeen kasvillisuutta, sekä trooppisia perhosia kirjavine siipineen. Botaniaan kuuluu myös laaja ulkoalue, jossa kasvaa mm. useita ravinto- ja maustekasveja.

Botania toivoi itselleen enemmän näkyvyyttä, jotta mahdollisimman moni tietäisi heistä ja löytäisi heidät. Niinpä Vintage Joensuun muutosmuotoilijat ryhtyivät työhön. Alkukartoituksessa jo huomattiin, että Botanian asiakasmäärä oli melko mittava, sillä mm. koulut ja seurakunnat järjestivät vierailuita puutarhaan. Toki myös yksittäiset ihmiset löytävät ajoittain tiensä Botanialle.

Kuitenkin suurempaan kävijämäärään, sekä toiminnan kehittämiseen oli mahdollisuus. Toiminnan kehittäminen on myös sen takia tärkeää, koska silloin Botania voisi paremmin osoittaa olevansa tukea ansaitseva taho. Botanian rahoitus on näet loppumassa ja jos he eivät saa lisärahoitusta, niin toiminta lakkaa.

Tiedottamisessa, varsinkin sosiaalisenmedian puolelta löytyi parantamismahdollisuus. Näinpä muutosmuotoilu työryhmän pääosa-alueena oli markkinoinnin ja tiedottamisen aktivointi sosiaalisessa mediassa. Botanialla oli jo valmiiksi useita sosiaalisen median kanavia, mutta ne olivat hajanaisia ja puutteellisesti käytettyjä.

Muutosmuotoilijoiden toimesta Botanian Facebook, Twitter ja Instagram tilit aktivoituivat ja toivon mukaan jatkavat aktiivisuuttaan. Näiden kanavien käytön opastaminen ja se, kuinka myös kotisivuja kannattaa käyttää tiedottamiseen ja uusien- sekä vanhojen asiakkaiden tavoittamiseen, oli tärkeä osa projektia.

Projektin myötä Botanialle ehdotettiin myös heidän tilojensa laajempaa käyttöönottoa. Heidän tiloissaan on aikaisemmin järjestetty usemmanlaista toimintaa, mutta tilat mahdollistavat entistäkin laajemman käytön. Esimerkiksi kansalaisopiston tai koulujen opetus- ja kurssitiloina. Myös useampia konsertteja olisi mukava kuulla Botanialla, kunhan vain useammat tapahtumajärjestäjät löytävät paikan.

Erilaisten tapahtumien kuvallinen dokumentointi, joka kuului myös projektiin, oli etuoikeutus sillä Botanian ympäristö antoi työryhmälle monia ihastelemisen aiheita. Toivottavasti yhä useammat ihmiset löytävät Botanian, sillä se ei tarjoa pelkästään upeaa nähtävää, vaan pelkkä pysähtyminen ja hetkestä nauttiminen puutarhan kätköissä on rauhoittava ja upea kokemus.

Vintage Joensuu Vol2 Muutosmuotoilija Joni Tanskanen

Näkökulmia ja haasteita preerialla

Matkasimme muutosmuotoilija Antti Immosen johdolla kahden päivän ajan yrittäjyyden, muutosmuotoilun ja villin ideoinnin maailmoissa. Cowboyt ja lainsuojattomatkaan eivät jääneet tuntemattomiksi. Tutustuimme liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja saimme huomata, että liikeidean taustalla piilee monta mahdollisuutta, eikä hyvän liikeidean tarvitse olla täydellinen.

Yrittäjyyden olemukseen kuuluu paljon vastuuta, mutta myös ihan omanlaista vapautta. Jopa sellaista vapautta, jota voisi verrata lainsuojattomuuteen: on aivan omillaan, hyvässä ja pahassa. Yrittäjänä on vapaa luomaan oman toimialansa ja on mahdollisuus lähteä kehittämään omaa työtään, ikään kuin start-up yritysten tapaan. Omat intohimot, tiedot ja taidot voivat yhdistyä ja ehkä aikaisemmista harrastuksistakin syntyy uutta työtä. Antti työskentelee omassa yrityksessään Muutoshuone Antti Mikael ja on pitänyt siitä, että voi kehittää työtään vapaasti, eikä yrityksen toimiala ole sidottu vain tiettyihin toimintoihin.

Muutosmuotoilija Antti Immonen

Yrittäjänä on mahdollisuus työllistyä tekemällä pieniä työkokonaisuuksia. Toimeentulo koostuu useasta eri lähteestä ja näin on tilaisuus ottaa vastaan nopeastikin tarjoutuvia työtilaisuuksia. Uuden työn ei tarvitse olla avoinna oleva työpaikka, vaan yrittäjänä voi ottaa yhteyttä juuri oman kiinnostuksensa kohteisiin ja kertoa osaamisestaan.

Kirjoitettu cv ei enää ole ainoa mahdollisuus, eikä ehkä se parhaiten joukosta erottuva muoto. Katsoimme netistä esimerkkejä video-cv:stä ja pohdimme, millaisia asioita videomuotoisessa cv:ssä olisi hyvä olla. Reilun minuutin mittainen video kertoo jo ytimekkäästi kuka olen, mitä osaamista minulla ja on millaisia unelmia minulla on työstä. Videon tulee olla huolellisesti tehty, mutta ei liian loppuun saakka siloiteltu. Oma persoona saa tulla esiin!

Katin käsissä esineet pääsevät uusiokäyttöön opiskelun lomassa

Omien videoesittelyiden käsikirjoitusten ideointi alkoi. Päätimme kuvata pienen videon iltapäivällä. Joko niin, että tuloksesta tulee Vintage Joensuulaisten yhteinen esittely tai siten, että jokainen saa oman lyhytvideon. Oma, yksilöllinen video cv koettiin tärkeäksi ja päätettiin, että asialle ja toteutukselle jätetään vielä aikaa. Hyvän video cv:n voi lähettää moneenkin työpaikkaan, mutta viestin tulee aina olla yksilöity. Työtarjouksen vastaanottajalle ei saa muodostua kuvaa, että lähettäjä toimii ”monistuskoneena” ja lähettää kymmenittäin viestejä, ilman sen ajatellumpaa tarkoitusta. Uuden työn etsimisessä kannattaa toimia yrittäjämäisesti, vaikka ei olisikaan omaa yritystä. On aktiivinen, edustaa itseään ja omia arvojaan ja tuo osaamistaan esille.

John Wayne löytyi joukostamme

Kahteen päiväämme mahtui iso annos asiaa liiketoimintasuunnitelman laatimisesta ja yrittäjyydestä. Pohdimme yrittäjänä ja työelämässä onnistumisen ideologiaa ja peilasimme ajatuksia omaan työminäämme. Oppimistamme sävyttivät idearikkaus ja uudet oivallukset. Elämyksellisyys ja konkretia kulkivat käsikädessä.

Vintage Joensuu vol. 2 sparraaja, muutosmuotoilija #61 Patrik Ikäläinen