Aiemman blogitekstin voimannäytökseen viitaten, yksi ryhmä sai aiheekseen Kokeilevan kehittämisen. Lähtökohtana oli Kokeillaan – aina opitaan.
Kokeilevaan kehittämiseen kuuluu nopeat kokeilut, suunnitelmalliset kokeilut ja tutkimukselliset kokeilut. Koska aikaa tehtävän suorittamiseen ei ollut paljoa; päädyimme tekemään nopeita kokeiluja.
Ensimmäisessä ajatuksessa halusimme kokeilla musiikin vaikutusta arjen keskellä. Hienointa olisi ollut saada muusikko, vaikka täyteen linja-autoon esiintymään mutta käydessämme Joensuun Konservatoriossa päädyimme kaikkien osapuolien aikapulan takia käymään Kahvila-kakkukauppa Houkutuksessa, jonne saimme Konservatoriolta mukaamme Risto Piiraisen. Kahvilan asiakkaat silminnähden keskittyivät kuuntelemaan laulua ja olihan se varmasti mukavaa vaihtelua perinteiseen kahvilakulttuuriin.
Seuraavaksi mietimme, miten näyttelijä otettaisiin vastaan jossain ihmisvilinän keskellä, vaikka vetämässä jonkin improvisaation. Joensuun Kaupunginteatterilta, eikä Joensuun Pakkahuoneelta löytynyt ketään mukaan pyydettävää, joten päätimme tehdä jotain muuta.
Viettäessämme kahvitaukoa Vintage Joensuun tiloissa, saimme ajatuksen. Mikä on ammattiryhmä, joka on tärkeä meille kaikille mutta jota ei arvosteta tarpeeksi? Joiden poissaolon huomaamme helposti mutta heidän olemassaoloaan ei osata arvostaa? He ovat siivoojat, laitoshuoltajat. He ansaitsisivat kiitoksen työstään.
Suurimmalla osalla rahoista kävimme ostamassa lahjakortteja kirjakaupasta, elokuvateatterista, kampaamosta ja kosmetiikkaliikkeestä. Sitten olikin vuorossa siivoojien bongaaminen. Se osoittautuikin hankalaksi, sillä tässä kaikessa hulinassa kello oli mennyt jo sen verran eteenpäin, että aikaisin työnsä aloittavat siivoojat olivat siltä päivältä monissa paikoissa lopettaneet siltä päivältä.
Kiertelimme hetken kaupungilla ja mietimme sopivia kohteita lahjoittaa lahjakortteja. Carelicumissa törmäsimme tanssijaan, joka leffaliput saatuaan innostui antamaan esityksen, siinä Carelicumin aulassa. Ujostelematta, innostuneena. Se oli mahtavaa!
Sen jälkeen kuitenkin havahduimme ajatukseen, että sairaalassa siivoajia tarvitaan koko päivän. Joten suuntasimme Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Siellä olikin meitä vastassa ystävällinen vahtimestari, jonka avustuksella laitoshuoltajia alkoi löytyä. Vastaanotto lahjakorteille oli hämmentynyt mutta mieluisa. Kerroimme syyn niille ja kiitimme heitä siitä työstä mitä he tekevät. Lisäksi kiitimme sairaalan kahvion lipukkeella myös vahtimestaria. Hyvä asiakaspalvelu ja ystävällisyys ovat hienoja asioita.
Toivomme, että lahjakortit lämmittävät heidän mieltään kauan ja että osasimme kertoa arvostavamme aidosti heidän työtään. Päivämme ei ehkä ihan vastannut aihettamme mutta ainakin toimme iloa monille ihmisille. Toivotaan, että se ilo on lähtenyt kiertämään… ainakin hymynä eteenpäin.
Muutosmuotoilijat Mari Jannela #69, Juha Kettunen #64, Mikko Inkinen #65
ja Sari Pitko #56
Vintage Joensuu 