Teksti Mari Jannela, kuvat Pekka Ovaskainen
Ahmanjäljet Patvinsuon kansallispuistossa
Lieksassa Patvinsuon kansallispuiston laitamilla on Erä-Eeron suurpetojen kuvauspaikka.
Hiihdän pitkin suota päiväreppu selässäni. On kuulas kevättalvinen päivä ja suksi kulkee sujuvasti. Olen matkalla Teretin lintutornin laavulle evästelemään ja siitä edelleen Koitereen rantaan katsomaan, ovatko jäät tehneet muodostelmia laajentuessaan.
Huomaan jotain oikealla puolellani ja pysähdyn. Hassunnäköinen, karvainen, ruskea otus pysähtyy kohdalleni. Meillä on välimatkaa vain vajaa kymmenen metriä. Ensin en tahdo ymmärtää, mikä se on. Sitten se nousee takajaloilleen, katsoo minua käännellen päätään ensin oikealta vasemmalle ja sitten taas oikealle. Ymmärrän kohtaamisen olevan harvinaisen – vierelläni on ahma.
Katselemme toisiamme hiirenhiljaa. Kummallakaan ei ole asiaa ilmaistavana, eikä kummallakaan ole kiire. En pelkää vaan annan tilanteen edetä, vaikka minuutit matelevat. Lopulta se laskeutuu kaikille tassuillensa ja jatkaa rauhallisesti eteenpäin, suorastaan löntystellen ja piittaamatta minusta sen enempää.
Jatkan matkaani ylittäen ahman kulkureitin ja huomaan sen olevan vankka jotos. Tästä on kuljettu useasti ja syystä. Jotoksen päästä löytyy ahman ruokakauppa, lähes loppuun kaluttu hirvenraato. Oikeastaan siitä on jäljellä vain nimeksi, että sen tunnistaa olleen hirven.
”Olipa tuuria” arvelen ja toivon, että ahma ajatteli minua ystävänä.
Ahma on pienin pohjolan suurpedoista.
Ahma tulonlähteenä
– Ahma on hyvä äiti, pitää pennuistansa hyvää huolta, kertoo luontomatkailuyrittäjä Eero Kortelainen.
Hän on rakentanut yrityksensä tuoteperheen suurpetojen katselua ja kuvausta varten Lieksan Kontionvaaran korpeen. Paikka on hyvä, suojassa ihmismassoilta ja ympärillä ovat metsähallituksen ja metsäyhtiön suojelualueet. Siellä on ahman hyvä lisääntyä.
– Pennut syntyvät talvella lumen alle ja kevään saapuessa ne siirretään maapesään. Niitä on kahdesta neljään, Kortelainen lisää.
Kortelainen on toiminut luontomatkailuyrittäjänä yli kymmenen vuotta. Hän on itse kunnostanut Keljänpuron vanhan tukkikämpän vieraiden majoittumista ja ruokailuja varten. Keljänpuron varrella on viehättävä pieni sauna, sekä hieman ulompana ovat kotamallinen savusauna ja nuotiokota. Savusaunan lauteille noustaan ylös kierteisiä rappusia, kiukaan ollessa keskellä. Löylyt ovat makoisat ja ringissä saunominen tuo lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Savusaunan pukuhuoneen keskelläkin on tulipaikka.
– Luontomatkailuyrittäjyys on kovaa työtä. Keljänpurolla ei ole sähköjä eikä juoksevaa vettä. Tai vesi siis juoksee purossa, josta se kannetaan. Työtä riittää polttopuiden tekemisen ja asiakkaiden huolehtimisen lisäksi myös siinä, että eläimistä huolehditaan. Ahmoille viedään ruokaa joka päivä. Alueen puhelinkentät ovat varsin heikot, joten se tekee vaikeusastetta, hän vielä lisää.
Keljänpuron kämppä on kunnostettu alkuperäiseen asuunsa.
Televisio on suurin asiakas
Alueelta löytyy kaksi kuvauspaikkaa, joissa on kymmeniä kuvauskojuja eri ilmansuuntiin. Kojujen koko vaihtelee tarpeen mukaan yhdestä yhdeksälle. Kojut ovat lämpimiä, niissä ovat laverit ja wc. Tarpeen mukaan opas on mukana, sekä tietysti hyvät eväät.
– Päätuotteeni on suurpetojen valokuvaus: ahma ja karhu. Joskus kameran eteen voi saapua susi, ilves, kettu, kanahaukka tai merikotka. Majavaakin on päästy kuvaamaan. Lisäksi alueella on pikkulintujen kuvauspaikka. Kuvauksen onnistumisen vaateena on ehdoton hiljaisuus. Eläinten aistit ovat monin verroin ihmistä herkemmät, joten kuvauskojulla ei kannata alkaa kuulumisien vaihtoon, Kortelainen vinkkaa vieraan velvollisuudesta.
Uutena tuotteena on kuvaamisen rinnalle ovat nousseet piirtäminen ja maalaus. Luontoa voidaan kokea ja taltioida monella tavalla. Lähellä Keljänpuron kämppää on Vaskikallio, jossa harjoitetaan köysillä laskeutumista. Hiihto ja lumikenkäily kämppä tukikohtanaan ovat myös kysyttyjä aktiviteetteja.
– Suurimmat asiakkaistani tulevat televisiosta. Esimerkiksi BBC:n kuvaukset Avara Luonto sarjaan Jäinen Planeetta. Kuvausryhmä viipyi 36 päivää kuvaamassa noin viiden hengen kuvausryhmissä. Belgian televisio teki ohjelmaa ahman vaikutuksesta metsästykseen. Vuoden 2016 Lukija-Finlandian Karhu -voimaeläin kirjallaan voittanut Kimmo Ohtonen on myös vakiovieras kojuilla. Hänen televisiosarjansa Katoavan Pohjolan ahmakuvaukset ovat kuvatut Keljänpurolta.
Karhu on Keljänpuron vakiovieras.
Markkinointiapua somettamisesta
Ahman ollessa harvinainen se ikään kuin markkinoi itse itseään ja tuo kuvausryhmiä ympäri maailmaa. Sen lisäksi tuotteen on oltava hyvä ja kestävän kehityksen mukainen. Alueen on oltava siisti, aterioiden maittavia, opaspalvelut englantia taitavia sekä joustavia. Metsäneläimiä kun ei voi komentaa – ”olisitko hetken paikallasi, että saan tämän kuvan otettua”. Markkinoinnissa Kortelainen on kokeillut myös sosiaalista mediaa. Apua hän on saanut Vintage Joensuun työllisyyskurssilta.
– Somettamisesta on ollut selkeästi hyötyä. Se näkyy kyselyissä ja varaustilanteessa. Itse olen päivittänyt facebookia jo pidemmän aikaa, mutta nyt kurssilaiset ovat tehneet twiittejä ja lisänneet kuvia instagramiin ja pinterestiin. Kesän varaustilanne näyttää nyt hyvältä.
Vintage Joensuun Merja Rantala-Rantakari on vastanut twiiteistä ja hän kertoo seuraavaa:
– Pekka Ovaskaisen ottamat talvikuvat keräävät kiinnostusta. Viimeisellä talvikuvalla on yli 2000 näyttökertaa ja 19 uudelleentwiittausta. Revontulikettu eli kettukuva, johon yhdistettiin taru revontulista sai 2800 näyttökertaa ja 144 toimintaa. Seuraajia on nyt 250, joista puolet Suomesta. Seuraajien määrä lisääntyy koko ajan. Seurattavia on 650.
Suurpeto- sekä luontokuvaus tuo tuloa myös kuvaajille. Varsinkin television dokumentit ovat kuvaajille tulonlähde. Koska eläimillä ovat niin herkät aistiti ja niitä ei voi pakottaa, joskus niitä voidaan joutua kopeissa odottamaan vuorokausi tai pari. Kysymys ei välttämättä ole tuurista, vaan ihmisen omasta, ei niin metsäisestä olemuksesta. Lähietäisyydeltä nähty ahma tai karhu korvaavat kyllä odottamisen vaivan. Suurpedon näkeminen on aina mieliinpainuva kokemus.
Onnekas voi tavata kuvauskojulla suden.
Vintage Joensuu 